Luontokadon syynä ja ratkaisijana on ihminen 

Luontokato, ekosysteemien romahtaminen, ilmastonmuutos ja maapallon järjestelmien kriittiset muutokset ovat suurimpia maailmanlaajuisia riskejä, jotka voivat realisoitua jo seuraavan vuosikymmenen aikana. Luontokatoon on puututtava välittömästi kaikkialla maailmassa. 

Biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) mukaan keskeiset suorat luontokadon syyt ovat maan ja meren käyttö ja käyttötarkoituksen muutos, ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö, saastuminen ja haitalliset vieraslajit. Lisäksi taustalla vaikuttaa muita tekijöitä, kuten kulutustottumukset, väestönkasvu, hallinnon haasteet ja talousmallit, jotka eivät täysin ota huomioon ympäristöön kohdistuvia paineita. 

Maailmantalous on erittäin riippuvaista monimuotoisesta luonnosta. Maailman talousfoorumin mukaan luontokato uhkaa vaarantaa yli puolet maailman BKT:stä*.

Luontokato etenee vauhdilla, ja sillä on merkittäviä seurauksia yhteiskunnille, yrityksille ja ekosysteemeille. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen, systeemisen muutoksen biodiversiteetin vahvistamiseksi.  

* World Economic Forum (2020): New Nature Economy Report II The Future Of Nature And Business. 

Luontokadon syyt 

Maan ja meren käyttö 

Maankäytön muutokset, kuten metsien, kosteikkojen ja muiden luontotyyppien muuttaminen maatalousmaaksi, kaupunkialueiksi ja infrastruktuuriksi, sekä elinympäristöjen tuhoutuminen, pirstoutuminen ja tilan heikkeneminen ovat merkittävimmät luontokadon aiheuttajat globaalisti.  

Lisäksi kestämätön merenkäyttö, kuten rannikkoalueiden kehittäminen, syvänmeren kaivostoiminta ja haitalliset kalastuskäytännöt, vaikuttavat meriympäristöön. 

Saasteet ja luonnon pilaantuminen 

Teollisuuden, maatalouden ja kaupunkien aiheuttamat saasteet vaarantavat ekosysteemejä ja erilaisia lajeja. Erilaiset päästöt, kuten muovit, torjunta-aineet ja ravinnevalumat, aiheuttavat laajasti haittoja sekä maa- että vesiympäristöissä.  

Luonnonvarojen ylikulutus 

 Kun luonnonvaroja käytetään yli niiden uusiutumiskyvyn, syntyy tarve korvata ne teknologisilla ratkaisuilla tai muuten keinotekoisesti tai nopeuttaa niiden uusiutumista. Nämä toimet eivät ole ekologisesti kestäviä ja ne voivat entisestää kuormittaa luonnonjärjestelmiä. Luonnonvarojen ylikulutus johtaa myös villieläinpopulaatioiden vähenemiseen ja kriittisten elinympäristöjen köyhtymiseen, mikä heikentää ekosysteemien kykyä ylläpitää monimuotoisuutta. 

Laji- ja luontokato etenee nykyään kymmeniä tai jopa satoja kertoja nopeammin kuin luonnollinen taustanopeus. Tämän ilmiön ymmärtäminen on olennaista, jotta yritykset voivat kehittää liiketoimintaansa kestävästi ja tehdä päätöksiä, jotka perustuvat luotettavaan tietoon ja ekologiseen kokonaiskuvaan. 

Ilmastonmuutos  

Ilmastonmuutos ja luontokato liittyvät vahvasti toisiinsa. Ilmastonmuutos aiheuttaa maapallon lämpötilan nousua, sääolosuhteiden muuttumista ja sään ääri-ilmiöitä, jotka häiritsevät ekosysteemejä ja elinympäristöjä.  

Luontokato puolestaan heikentää ekosysteemien kykyä sitoa hiiltä ja säädellä ilmastoa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Terveillä ekosysteemeillä, kuten metsillä, kosteikoilla ja koralliriutoilla, on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. 

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon kytkös on havaittavissa myös kaupunkiympäristöissä. Osittain siksi, että kaupunkien ekosysteemejä rasittavat jo nyt voimakkaasti viheralueiden saastuminen ja pirstoutuminen, ja osittain siksi, että läpäisemättömien pintojen suuri osuus pahentaa lämpenemisen ja äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateen, helleaaltojen ja kuivuuden, vaikutuksia. 

Biodiversiteetin keskeisen roolin tunnustaminen ilmastotoimissa on tärkeää, sillä luonnon ekosysteemien säilyttäminen ja ennallistaminen paitsi parantaa kykyä sietää ilmastonmuutosta myös edistää merkittävästi ilmastokriisin kokonaisratkaisua. 

Haitalliset vieraslajit 

Haitalliset vieraslajit, olivatpa ne tuotuja tahallisesti tai tahattomasti, voivat kilpailla kotoperäisten lajien kanssa elintilasta tai saalistaa niitä. Saarten ja makean veden ekosysteemit ovat erityisen alttiita haitallisten vieraslajien leviämiselle.  

Haitallisten vieraslajien yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten arvioiminen on erittäin haastavaa, mutta EU:ssa on arvioitu kustannusten olevan noin 12 miljardia euroa vuodessa. 

Luontokatoon voidaan puuttua niin yrityksissä kuin yhteiskunnan tasolla  

Luontokadon syyt ovat juurtuneena nykyiseen tapaamme toimia, ja luontokadon eteneminen on valtava riski myös yritysten liiketoiminnalle. 

Erityisesti luonnosta suoraan riippuvaisten teollisuudenalojen kannattaa eturintamassa tarttua luontotyöhön ja pohtia strategisesti, mikä merkitys luonnon monimuotoisuudella ja toimivilla ekosysteemeillä on liiketoiminnalle, ja mitä riskejä luontokato voi aiheuttaa. Viime kädessä kaikki yritykset voivat kohdata luontokatoon liittyviä riskejä arvoketjujensa tai systeemisen tason epävakauden kautta. Ensimmäinen askel kohti kestävää liiketoimintaa on biodiversiteettistrategian laatiminen. 

Näemme jo nyt Suomessa ja EU-alueella merkkejä siitä, että luontokatoon halutaan puuttua, ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista tukea, vaikkakin yhtenäinen lainsäädäntö hakee vielä viimeistä vahvistusta. Rahoituslaitokset arvioivat yhä enenevissä määrin luontokatoon kytkeytyviä riskejä. Ekologisen kompensaation vaatimukset sekä investoinnit ennallistamiseen ovat lisääntyneet. 

Me Swecolla voimme auttaa ensin biodiversiteettistrategian laatimisessa ja sen jälkeen käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa. Olipa yrityksesi ja hankkeesi minkä kokoinen tahansa. 

Kirjoittajat: Piia Pessala, Executive Director ja Iina Saarinen, vanhempi vastuullisuuskonsultti