Kalasatamasta Pasilaan -allianssi uudisti infrarakentamista
Kalasatamasta Pasilaan -raitiolinja suunniteltiin keskelle kehittyvää Helsinkiä. Swecon infrasuunnittelijoilla oli Sörkän spora -allianssissa laaja rooli, johon heijastui niin rakentamisen tahtituotanto, Helsingin kaupungin vastuullisuustavoitteet kuin yhteensovitus eri hankkeisiin. Myös Näkymä Oy, joka on osa Swecoa, vastasi ympäristösuunnittelusta Nylanderipuiston ja Vallilanlaakson alueella osana Karaatti-allianssia. Kalasatamasta Pasilaan -hanke voitti Vuoden Ympäristörakenne 2025 -kilpailun.
Kalasatamasta Pasilaan toteutettiin rinnakkaisallianssina
Kalasatamasta Pasilaan -allianssissa suunniteltiin ja rakennettiin Ratikka 13:n linja, joka yhdistää Nihdin, Kalasataman, Kumpulan kampuksen ja Pasilan. Noin 4,5 kilometrin pituinen raitiotie valmistui vuonna 2024 aikataulussa ja alle tavoitebudjetin, ja matka taittuu nyt ratikalla 12 minuutissa.
Kalasatamasta Pasilaan oli Suomen ensimmäinen kahtena rinnakkaisallianssina toteutettu infrahanke. Swecon suunnittelijat olivat mukana Sörkän spora -allianssissa WSP:n ja Destian kanssa. Vastuulla oli osuus Nihdistä Kalasataman kautta Hermannin rantatietä pitkin Haukilahdenkadulle. Lisäksi Swecoon kuuluva Näkymä Oy vastasi ympäristösuunnittelusta Nylanderipuiston ja Vallilanlaakson alueella osana Karaatti-allianssia.
”Allianssi työllisti meiltä noin 100 asiantuntijaa radan teknisten järjestelmien, kunnallistekniikan, katujen, liikenteen sekä maa- ja pohjarakentamisen suunnittelussa”, kertoo Swecon projektipäällikkö Tero Savolainen.
Hänen mukaansa rinnakkaisallianssi toi tuttuun allianssityöskentelyyn uusia puolia. Sweco on ollut mukana muun muassa Raide-Jokerissa, Kruunusilloissa ja Tampereen Ratikan eri vaiheissa. Yhteishenkeä voi vain kehua. ”Kaikki olivat työmaalla samalla viivalla, eikä vastakkainasettelua suunnittelijan ja rakentajan välillä ollut. Hommia tehtiin yhdessä!”
Kalasatamasta Pasilaan -hanke (Sörkän spora -allianssi) lyhyesti
Asiakas eli tilaaja: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL (myöhemmin Kaupunkiliikenne Oy eli KLOY)
Toimeksiantoon kuuluvat palvelut: maa- ja pohjarakentaminen (geotekniikka), kunnallistekniikka ja verkostot, katu- ja katuympäristösuunnittelu, maisemasuunnittelu, sillat ja taitorakenteet, raitiotien päällysrakenne ja ratatekniset järjestelmät, työnaikaiset liikennejärjestelyt, turvallisuus ja riskienhallinta
Toteutusvuosi: 2019–2024
Vastuullisuus hankkeessa: CEEQUAL-sertifiointi, BREEAM Infrastructure -viitekehyksen käyttö, yli 80 % kierrätysprosentti, maamassojen uudelleenkäyttö, vähähiilisen betonin käyttö, monimuotoinen ratakasvillisuus
Ratikkalinjan suunnittelu keskelle elävää kaupunkia
Kalasataman alue on Helsingin vilkkaimpia liikenteen solmukohtia ja täydennysrakentamisen keskuksia. Swecon liikennesuunnittelun projektipäällikkö Lotta Aittokallion mukaan osan katualueista piti olla Kalasataman keskuksen alueella valmiiksi rakennettu ratikkaa varten, mutta muutoksiakin tarvittiin.
”Kaupunkiympäristössä riitti suunniteltavaa, koska kiskoja ei voinut vain lisätä katualueen päälle. Ympäristöä piti rakentaa monelta osin uusiksi, ja putkisiirtojakin tarvittiin.”
Itse ratikkalinja olikin vain pieni osa allianssia. Uusiksi muokattiin kokonaan esimerkiksi 50 metriä leveä Hermannin rantatie. ”Samalla koko katualue muuttui viihtyisämmäksi viherrakentamisen, uusien jalankulkureittien ja pyöräbaanojen ansiosta”, Savolainen toteaa.
Hermannin rantatiellä varauduttiin Sörnäisten tunneliin louhimalla suuaukko valmiiksi 20 metriä kallion sisään. ”Maalla peitetty suuaukko ja luiska odottavat valmiina, joten tunnelin rakentaminen ei katkaise raitiotieliikennettä myöhemmin niin pitkäksi aikaa”, Savolainen selittää.
Yhteensovitusta riitti runsaasti myös Pasilan olemassa olevaan ratikkaverkkoon sekä rakennushankkeisiin aina Redin tornitaloista Hermannin rantatien kerrostaloihin ja Nihdissä Kruunusiltoihin. ”Sompasaaren päähän tehdyn kääntölenkin sisällä oli yhteen aikaan meneillään kolme eri talonrakennushanketta”, Aittokallio muistelee.
Ympäristösuunnittelua ja kaupunkipuistokokonaisuus
Kalasatamasta–Pasilaan -hankkeessa uudistettiin myös Nylanderipuiston ja Vallilanlaakson alueet. Swecoon nykyään kuuluva Näkymä Oy vastasi alueiden ympäristösuunnittelusta Karaatti-allianssissa, tavoitteenaan luoda vihreä, monimuotoinen ja kestävä kaupunkipuistokokonaisuus.
Puistoalueet muotoiltiin kokonaan uudelleen, raitiotie ja uusi pyöräbaana sovitettiin maisemaan, ja Kumpulanpuron uomaa palautettiin luonnonmukaisemmaksi. Vallilanlaaksossa parannettiin hulevesien hallintaa, rakennettiin uusia avopuroja ja lisättiin viihtyisiä oleskelu- ja liikkumisreittejä. Hankkeessa hyödynnettiin kierrätysmateriaaleja, monipuolista kasvillisuutta ja KESY-periaatteita, mikä vahvisti alueen ekologista arvoa ja lisäsi kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
Toimivia tilapäisiä liikennejärjestelyjä ratikkatyömaalla
Laaja hankealue tarkoitti laajoja rakentamisen aikaisia liikennejärjestelyjä. Swecon suunnittelemissa tilapäisissä liikenneratkaisuissa korostui turvallisuus sekä pyöräliikenteen ja kävelyn huomiointi. Suunnittelualueella kulki niin bussilinjoja kuin erikoiskuljetusreitti.
”Lisäksi työaikaisten liikennejärjestelyjen suunnitteluun vaikutti rakentamisen vaiheistaminen tahtituotannon mukaan. Se oli infrarakentamisessa vielä uutta”, Savolainen sanoo.
Aittokallion mukaan tilapäisissä liikennejärjestelyissä muistettiin tavallisten helsinkiläisten arjen sujuvuus, yhteisöllisyys ja kaupunkikuva. ”Saimme erityisen hyvää palautetta työnaikaisesta pyöräbaanasta sekä Työpajankadun ja Hermannin rantatien risteysalueen liikenneympyrästä. Asukkaat toivoivat siitä pysyvää!”
Vastuullisuus ohjasi Kalasatamasta Pasilaan -allianssia
Helsingin kaupungin vastuullisuustavoitteet ohjasivat hanketta monella osa-alueella aina kiertotaloudesta viherrakentamiseen. 89% kaivetusta maasta pystyttiin hyödyntämään uudelleen työmaalla, mikä paransi hankkeen kestävyyttä. Lisäksi lisätty kasvillisuus vähentää merkittävästi kaupunkilämpöä ja hallitsee hulevesiä riippumattoman varmennuksen mukaan.
”Myös ilmastonmuutokseen varauduttiin esimerkiksi Hermannin rantatien geosuunnittelussa”, Savolainen sanoo. Katualuetta nostettiin noin 2,5 metrillä meren läheisyyden ja lisääntyvien tulvariskien takia. Maaperän heikon kantavuuden vuoksi ratikkalinjan alle tarvittiin massiivinen paalulaatta. ”Ratalaatan valussa käytettiin vähähiilistä betonia, mikä laski hiilipäästöjä.”
Vastuullisuustekojen vaikuttavuus todennettiin CEEQUAL-sertifioinnilla ja BREEAM Infrastructure -viitekehyksellä.
Kuva yläbannerissa: Kalasatamasta Pasilaan -hanke, Aarni Salomaa
Kuva alimpana: Kaupunkiliikenne Oy