Odotettavissa odottamatonta – mihin kaikkeen hulevesitulva voi vaikuttaa kunnissa ja kaupungeissa?
Kun rankkasateen aiheuttama hulevesitulva valtaa kulkuväylät ja nostaa viemärien likavedet kaduille, katseet kääntyvät yleensä infraan ja kiinteistöihin liittyviin omaisuusvahinkoihin – ei niihin lukuisiin muihin riskeihin ja vahinkoihin yhdyskunnassa, joihin tulvat kumulatiivisesti vaikuttavat. Miten saadaan eri organisaatiot mukaan yhteistyöhön, jotta tulevaisuuteen voidaan varautua paremmin?
Kesällä 2021 Puolan Poznanissa satoi yhden päivän aikana lähes 80 millimetriä, josta jopa 90 prosenttia vain 1,5 tunnin sisällä. Rankkasade on kyseessä, jos vettä tulee seitsemän millimetriä tunnissa tai 20 millimetriä vuorokaudessa eli määrä oli moninkertainen. Rankkasateen aiheuttama tulva käytännössä halvaannutti kaupungin useiksi tunneiksi. Monet kaupungin pääväylistä ja kunnallisten laitosten, kuten koulujen ja sairaaloiden kellarit, olivat veden vallassa. Viemärijärjestelmän ylivuoto kuljetti suuria määriä jätevesien epäpuhtauksia kaduille. Voimakas sade romahdutti myös erään hiljattain rakennetun koulun katon – onneksi lapset ehdittiin evakuoida ajoissa alta pois.
Puolan esimerkki on vain yksi lukuisista ja tämä on valitettavasti vasta alkua. Kun sään ääri-ilmiöt pahenevat, Euroopan kaupunkeihin kohdistuu entistä voimakkaampia rankkasateita, joiden vaikutuksia emme osaa vielä edes ajatella.
Rakentamisen tehokkuudella on ollut jo pitkään painavin arvo kaupunkisuunnittelussa ja sen seurauksena olemme saaneet haasteeksemme muun muassa kaupunkitulvat. Viime vuosien esimerkit Euroopasta osoittavat, että rankkasateet voivat sulkea kokonaisia kaupunkeja ja niiden aiheuttamat tulvat ovat merkittäviä riskejä yhteiskunnalle, terveydelle, taloudelle ja ympäristölle.
Hyvällä hulevesien hallinnalla voitaisiin saada aikaan isoja säästöjä.

Kumuloituvat vaikutukset aiheuttavat dominoefektin
Swecon uusin Urban Insight -raportti keskittyy rankkasateiden aiheuttamiin tulviin kaupungeissa ja tulvien kumuloituviin vaikutuksiin kriittisen infrastruktuurin näkökulmasta. Sweco tutki kriittisen infran haavoittuvuutta sateiden aiheuttamille tulville 26 eurooppalaisessa kaupungissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, ettei lähes yhdessäkään kaupungissa oltu tutkittu kumuloituvia vaikutuksia yksityiskohtaisesti.
Kun sade saa esimerkiksi viemärit tulvimaan kiinteistöihin ja vesihuoltoverkostoon, syntyy paitsi omaisuusvahinkoja, myös terveysriskejä. Tulvien aiheuttamat häiriöt kaupungin kriittisessä infrassa voivat olla hyvin laaja-alaisia ja koskea liikenneväylien lisäksi monenlaisia kiinteistöjä sairaaloista päiväkoteihin ja teknisiin palvelintiloihin. Usein niiden alttiutta tulvatuhoille ei ymmärretä ennen kuin pahin tapahtuu.
Swecon tekemässä selvityksessä kävi muun muassa ilmi, että yksikään tutkittu kaupunki ei maininnut esimerkiksi pankkeja ja datakeskuksia ilmastonmuutokseen tai hulevesitulviin varautumisen toimenpideohjelmissaan.
Kumuloituvat vaikutukset ovat tärkeä syy siihen, miksi sään ääri-ilmiöiden vaikutukset ja niistä aiheutuvat riskit ovat suuremmat kriittisen infran osalta. Koska infrastruktuurijärjestelmät ovat riippuvaisia toisistaan, yhden järjestelmän vikaantuminen voi aiheuttaa dominoefektin tavoin myös muiden järjestelmien vikaantumisen.
Näillä kerrannaisvaikutuksilla voi olla odottamattomia ja vakavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kriittisen infran osalta tarvitaankin kattavaa riskin arviointia ja hallintaa.
Potentiaaliset riskit tulee ottaa huomioon myös maankäytön suunnittelussa niin, että vältetään turhia kovia pintoja ja mahdollistetaan luonnonmukaiset tavat käsitellä hulevesiä. Tiiviinkin rakentamisen lomaan tulisi varata tilaa kaupunkivihreälle, joka edistää hulevesien hyvän hallinnan lisäksi monia muitakin asioita kuten mielen ja ruumiin terveyttä sekä nostaa asuinalueiden arvoa.
Vaikka kaupungilla olisi vastuu esimerkiksi vesi-infrasta, myös kiinteistöjen omistajien on syytä varautua tulviin. Kumuloituvien vaikutusten tutkiminen edellyttää, että kaikki haavoittuvaa infraa käyttävät tai hallinnoivat organisaatiot arvioivat omat riskinsä sekä yhdistävät omat tietonsa ja tuloksensa muiden toimijoiden kanssa. Usein tähän tarvitaan Swecon kaltaista konsulttia auttamaan ja luomaan yhteisen ymmärryksen.
On tärkeää huomioida, ettei keskustelu kumuloituvista vaikutuksista liity vain tekniikkaan, vaan sen tulisi olla monialaista ja liittyä myös esimerkiksi sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Jatkuva tulviminen voi kuormittaa ihmisten psyykkistä hyvinvointia ja saa kaupunkilaiset pahimmillaan pelkäämään jokaista rankkasadetta. Siksi osana kumulatiivisten vaikutusten tutkimista on syytä miettiä, miten ihmisten arjesta tehdään helpompaa sään ääri-ilmiöiden äärellä.

EU-direktiivi ohjaa kohti yhteistyötä
Aiemmin mailla on ollut kansallisesti omaa lainsäädäntöä huoltovarmuudesta, mutta nyt asia on nostettu esiin myös EU-tasolla. Euroopan komission uudessa kriittisten kohteiden sietokykyä koskevassa CER-direktiivissä (Critical Entities Resilience Directive) valtiolta edellytetään toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa yhdellätoista kriittisellä alalla keskeytymättömät keskeiset palvelut. Moni näistä arkipäivän toiminnoista on kuitenkin kaupunkien ja kuntien vastuulla.
Jo nyt monilla eri toimijoilla on omat riskikartoitukset tehtynä hulevesitulvien varalta, mutta niitä ei ole yhdistetty alueen muiden toimijoiden kanssa. Me Swecolla haluamme tuoda toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan ja tarjota myös digitaaliset työkalut työn tueksi. Esimerkiksi yhteistyö- ja mallinnustyökaluillamme voidaan suunnitella uuden tontin käyttöä hulevesien näkökulmasta, jolloin suunnittelu voidaan nostaa kiinteistötasolta kaupunkien ja kuntien holistisemmalle tasolle.
Data ja eri alojen asiantuntijat yhdistävät voimansa
Kun sään ääri-ilmiöt ovat odottamattomia, kriittistä infraa pitää voida hallita ja sen tarpeita ennakoida. Kriittisen infran joustavuuden parantaminen on prosessi, jossa tehtäviä päätöksiä pitää perustaa epävarmoihin oletuksiin ja lukuisiin mahdollisiin ilmastoskenaarioihin.
Omaisuuden hallinnan tulisi olla paljon järjestelmällisempää kuin mitä se on tällä hetkellä. Siinä tiedolla johtaminen ja tiedon hallinta ovat keskeisessä asemassa. Niitä varten käytössä tulisi olla mahdollisimman päivitetyt tiedot infraomaisuudesta. Isommissakaan kaupungeissa ei ole tarkkaa kuvaa, millaisia putkia maan alla kulkee, millaisessa kunnossa ne ovat, millaisia saneeraustarpeita on ja ovatko putket riittävän isoja tulvatilanteessa. Sen vuoksi on tärkeä pystyä mallintamaan olemassa olevaa maailmaa.
Hulevesien kokonaisvaltaisessa hallinnassa ei riitä, että tiedämme, missä putket kulkevat, vaan tarvitaan ymmärrystä myös muusta hulevesiomaisuudesta, kuten ojista ja viheralueista. Mallinnus- ja analyysiohjelmistot ovat kehittyneet valtavasti. Niiden avulla mahdollista mallintaa esimerkiksi hulevesien luonnollisia valumareittejä tai imeytymistä maaperään ja huomioida erilaisia sääilmiöitä.
Jotta hyvin mallinnetusta infraomaisuudesta voi hyötyä, on tärkeää tuoda monialaisesti eri alojen osaajat ja asiantuntijat yhteen arvioimaan riskejä ja pohtimaan mahdollisia kumuloituvia vaikutuksia. Näin voidaan määritellä vaikutusten laajuutta, tehdä mallinnuksia ja analyyseja käytettävissä olevan datan pohjalta, arvioida investointitarpeita, laatia korjaussuunnitelmia ja varautua sitä kautta tulevaisuuden odottamattomiin tilanteisiin.
Antti Ryynänen, Osastopäällikkö, Vesihuolto, Sweco
Salla Hostikka, Tiimipäällikkö, Hulevedet, Sweco
Kirjoitus on julkaistu alunperin Tekniikka & Taloudessa 7.12.2023.