Strategiset kaivoshankkeet parantavat Euroopan omavaraisuutta

Vihreä siirtymä vaatii kriittisiä mineraaleja. Eurooppa on riippuvainen Aasiasta monien kriittisten mineraalien ja metallien tuotannossa. EU pyrkii lisäämään omavaraisuuttaan tukemalla hankkeita, jotka tuottavat vihreän siirtymän vaatimia strategisia raaka-aineita. Suomelle se on suuri mahdollisuus.

Suomi sai kuusi strategista mineraalihanketta

Vihreä siirtymä vaatii kehittämään metalli- ja kaivosteollisuuden tuotantoketjuja eri Euroopan maissa, ja Suomi on tässä murroksessa kärkijoukoissa. Kuusi suomalaista hanketta sai Euroopan komissiolta maaliskuussa kaipaamansa porkkanan: strategisen hankkeen aseman.

Sweco on mukana näistä hankkeissa useammassa. Esimerkiksi Hycamiten vetylaitoksessa tuotetaan vetyä ja kiinteää hiiltä, josta jalostetaan sähköautojen akkuihin sopivaa grafiittia. Keliberin kaivos- ja jalostushanke on puolestaan poikkeuksellinen siksi, että kokonaisuuteen kuuluu litiumrikastamon lisäksi ainutlaatuinen litiumhydroksidin jalostuslaitos.

Kaivosteollisuus lisää Euroopan huoltovarmuutta

Strategisilla hankkeilla pyritään parantamaan Euroopan huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, kun riippuvuutemme 34 kriittisestä ja 17 strategisesta tuontiraaka-aineesta vähenee. Strategiset hankkeet tukevat siis EU:n Critical Raw Material Act – asetuksen (CRMA) jalkautusta, mikä on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa yhä kiireellisempää.

Myös Suomen työ- ja elinkeinoministeriö on julkistanut kansallisen mineraalistrategian. Suomen valtio tarjoaa vihreää siirtymää tukeville hankkeille veroporkkanoita, mutta ristiriitaisiakin viestejä on ilmassa. Hallitus on esimerkiksi kiristänyt kaivosten sähköveroa ja kaivosmineraaliveroa. Nämä päätökset eivät ole linjassa EU:n ja Suomen strategian kanssa, ja tosiasiassa ne vaarantavat investointihankkeiden edellytyksiä ja tulevaisuuden työpaikkoja.

Miksi vihreä siirtymä tarvitsee kaivoshankkeita?

Monia maasta louhittavia mineraaleja ja muita raaka-aineita tarvitaan jokaisen suomalaisen arjessa, mutta myös laajemmin yhteiskunnan siirtymässä fossiilittomaan energiantuotantoon, kuten aurinko– ja tuulivoimaan.  Aurinkopaneeleissa käytetään esimerkiksi galliumia ja tuulivoimaloissa kobolttia. Uusiutuvan energian siirtoon tarvitaan myös valtavasti kuparia.

Uusiutuvan energian varastointi ei onnistu ilman akkuja, joita varten on louhittava muun muassa litiumia, nikkeliä ja kobolttia. Kriittisiä mineraaleja vaatii myös vihreän vedyn tuotanto, jonka elektrolyysilaitteistoissa käytetään muun muassa nikkeliä. Kysyntää riittää myös rakenneteräkselle ja harvinaisemmille maametalleille (REE).

Kaivoshankkeen vastuullisuutta on helpompi ohjata lähellä

Eurooppa on täyttänyt tähän asti ison osan kriittisten mineraalien tarpeestaan ulkoistamalla tuotannon Aasiaan. Merten takana kaivoshankkeet ovat poissa silmistä, mutta kotimaassa pystymme tuottamaan tarvitsemamme raaka-aineet tavalla, joka on globaalista näkökulmasta kestävämpi. Suomessa kaivostoimintaa ohjaavat tiukat ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset, kuten EU:n kaivosjäteasetus, vesilainsäädäntö ja ympäristölupamenettely. Näiden ansiosta kaivosten vaikutuksia vesistöihin, maaperään ja ekosysteemeihin valvotaan tarkasti, ja toiminnanharjoittajilla on velvollisuus ennallistaa alueet toiminnan päätyttyä. 

Taustalla on ajatus siitä, että vaikka suurella teollisuushankkeella on aina vaikutuksia ihmisten elämään ja ympäröivään luontoon, kotimaassa kaivoshankkeita pystytään valvomaan ja ohjaamaan aivan eri tarkkuudella. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on läpinäkyvä prosessi, johon jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Tämä ei ole itsestäänselvyys monissa maissa, joissa raaka-aineita tuotetaan ilman vastaavaa valvontaa tai vastuullisuutta.

Suomessa kaivoshankkeet voidaan toteuttaa myös sosiaalisesti vastuullisesti. Eettisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten järjestetään työntekijöiden työolot, työmaan turvallisuus, terveydenhuolto tai palkkaus. Suomessa kaikki nämä asiat on hoidettu asianmukaisilla tavoilla.

Luvituksen pikakaista ei ohita ympäristövastuuta

Jotta EU:n strategisia hankkeita saadaan toteutettua jo lähivuosina, luvitusprosessin täytyy olla sujuva. Komission ideana onkin, että valitut hankkeet pääsevät ”pikakaistalle”. Nopeutettu lupamenettely ei kuitenkaan tarkoita ympäristövastuusta tinkimistä tai ympäristöriskien mitätöintiä.

Swecon asiantuntijat toimivat eurooppalaisissa metalli- ja kaivosteollisuushankkeissa luvituskumppanina. Autamme hallitsemaan rakennus-, kemikaali- ja ympäristölupaprosesseja tavalla, joka huomioi myös erilaiset kestävyysnäkökulmat. Tavoitteena on toteuttaa vihreän siirtymän vaatimia teollisuushankkeita mahdollisimman pienin haitoin.

Keinovalikoima on laaja. Toteutamme YVA-menettelyjen ja luontoselvitysten lisäksi esimerkiksi sosiaalisten vaikutusten arviointeja, melumallinnuksia ja toteutettavuustutkimuksia. Viimeisenä keinona voidaan käyttää myös ekologista kompensaatiota. Lisäksi tarjoamme luonnollisesti kaikki hankkeen vaatimat suunnittelu- ja konsultointipalvelut.

Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää vihreän siirtymän hankkeiden kestävästä toteutuksesta!

Tomi Keskinen, metalli-, mineraali- ja kaivossektorin johtaja, tomi.keskinen@sweco.fi