Länsiprojekti käynnistyi Länsiterminaalin purkusuunnittelulla ja määrälaskennalla
Länsisatamaan laajoja uudistuksia tuova Länsiprojekti käynnistyi syksyllä 2022 monelle suomalaiselle tutun terminaali 1:n purkusuunnittelulla ja määrälaskennalla. Sweco toimii koko kehityshankkeen ja sen osaprojektien P1 (satamatunneli) ja P3 (laiturit & kenttäalue) projektinjohdon konsulttina.
Syksyllä 2022 Jätkäsaaressa sijaitsevassa Länsisatamassa käynnistyivät laajat sataman uudistukset eli Länsiprojekti. Sen kolme osaprojektia ovat Länsisatamasta Länsiväylälle rakennettava ja satamaliikennettä sujuvoittava satamatunneli, Länsisataman laituri- ja kenttäalueiden laajennukset sekä purettavan Länsiterminaali 1:sen (T1) tilalle rakennettava uusi terminaalirakennus. Sweco vastasi T1:n purkusuunnittelusta ja määrälaskennasta.
Uudistusten tavoitteena on varmistaa suomalaisille yhteydet maailmalle ja luoda toimivat puitteet kasvavalle liikenteelle Helsingistä Tallinnaan. Helsinki–Tallinna-yhteys on tärkeä osa myös EU:n TEN-T-ydinverkkoa. Helsingin Satama on matkustajamääriltään Suomen selkeästi suurin matkustajasatama ja Länsisatama taloudellisilta vaikutuksiltaan sen merkittävin satamanosa.
Toimivat meritiet ovat elintärkeitä Suomen ulkomaankaupalle, ja Helsingin Sataman osuus on lähes puolet Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten arvosta. Länsisataman uudistukset varmistavat, että Helsingin Satama säilyy vilkkaana matkustajasatamana ja Suomen ulkomaankaupan pääsatamana, jolla on myös suuri merkitys Suomen huoltovarmuudelle.
Ilmakuva Länsisatamasta 2024.
Määrälaskennassa huomioitiin historiakerrostumat
Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen ammattilaisten ensimmäisistä tehtävistä Länsiprojektissa oli T1:n purkusuunnittelu ja määrälaskenta. Taustatietojen lähteenä toimi kattava rakennushistoriaselvitys valokuvineen. Lisäksi käytössä oli rakenne- ja arkkitehtikuvia.
”Gunnar Taucherin suunnittelemalla satamamakasiinilla on pitkä historia, ja sen vanhin kaksikerroksinen tavarahalliosa valmistui jo vuonna 1939”, kertoo Swecon määräasiantuntija Aila Vaahtera. Myöhemmin kokonaisuuteen lisättiin muuntamorakennus, ja vuonna 1979 rakenteita piti vahvistaa, kun niissä todettiin vaurioita maanpinnan painumisesta.
Vuonna 1993 varastohalli muutettiin matkustajaterminaaliksi, ja seuraavan vuosikymmenen aikana siihen rakennettiin muun muassa katokset ja lisäosa, jonka alta taksit pääsivät kulkemaan. Rakennuksessa on myös kellarikerros, jossa sijaitsee huoltokäytävä ja väestönsuojia. Vaahteran mukaan yli 17 000 bruttoneliöön mahtuukin paljon eri materiaaleja.
”Vanha osa on teräsbetonirakenteinen ja massiivipunatiilellä verhoiltu, ja katoksissa on käytetty suuria teräspilareita ja -palkkeja. Sen sijaan laajennusosa on pääasiassa lasia ja terästä.”
Lasia ja terästä sisältävät myös kulkusillat terminaalirakennuksen meren puolella. Kulkusiltoja on tehty, poistettu ja muuteltu vuosien mittaan paljon. ”Siksi meidän piti arvioida siltojen mitat ja materiaalien tonnimäärät valokuvien ja ilmakuvien perusteella”, Vaahtera kertoo.
Kuva Länsisatamasta 2024.
Suurin osa purkumateriaaleista on kierrätyskelpoista
Purkusuunnittelusta vastanneen projektipäällikkö Hannu Sundvallin mukaan terminaalirakennuksen purku tapahtuu vaiheittain ja alkaa matkustajakäytävien purkamisella.
”Käytävät puretaan noin 150 metrin matkalta uudelle terminaalille päin aina yhdysrakennuksen seinään asti. Sitten alkaa varsinaisen terminaalin purku niin, että maan alle jäävät vain paalut.”
Raskaan liikenteen uusi tunneli tullaan rakentamaan suojellun T1-terminaalirakennuksen päälle, ja siksi sen purkaminen vaati kaavamuutoksen. ”Purkamisen vauhdittamiseksi matkustajakäytäville haettiin purkulupaa erikseen”, Sundvall kertoo. Purkusuunnittelija valmistautuu olemaan tarvittaessa paikan päällä myös työmaalla purkamisen aikana. ”Purkuvaiheessa selviää esimerkiksi kellarin maanpaineseinän tuennan tarve ja purkujärjestys.”
Sisätilojen materiaalit ja niiden sijainnit selvisivät valokuvien avulla tarkasti. Polttoon menevää eli kierrätykseen kelpaamatonta rakennusjätettä tulee syntymään varsin vähän.
”Pääosin kaikki purkumateriaali on kierrätyskelpoista. Arvokkainta uudelleenkäytön kannalta ovat massiiviset teräsosat, joita on paljon esimerkiksi matkustajakäytävissä”, Vaahtera sanoo. Myös betoni ja tiili voidaan hyödyntää murskattuna maarakentamisessa, ja kierrätyslasillakin on monia uusiokäyttökohteita. Julkisivutiilistä noin 80 00 hyödynnetään uusiokäytössä Jätkäsaaren ja Ruoholahden uudis- ja korjausrakentamiskohteissa.
Purkusuunnittelun ja määrälaskennan lisäksi Sweco toimii koko Länsiprojektin projektinjohdon konsulttina, mikä kattaa esimerkiksi suunnittelun ohjauksen, aikataulu- ja kustannusseurannan sekä työmaavalvonnan. Sweco on myös vastannut satamatunneli-, laituri- ja kenttähankkeiden valmistelusta rakennuttajakonsulttina.