Helleaallot kovenevat Euroopassa – Tukevatko kaupunkirakenteemme kuumuuden sietokykyämme?

Sweco teki selvityksen Euroopan kaupunkien torjuntavalmiudesta kuumuuden haittoja vastaan. Julkaistu 26.6.2024.

Nykyisillä hiilidioksidin päästötasoilla ilmaston lämpeneminen ylittää 1,5 °C rajan pysyvästi vuoden 2030 tienoilla 50 prosentin todennäköisyydellä, arvioi Exterin yliopiston johtama kansainvälinen Global Carbon Budget -tiimi. 

Maapallon lämpötilan nousu kiihdyttää äärimmäisten sääilmiöiden esiintyvyyttä ja vakavuutta. Helleaallot kuumenevat ja pitkittyvät: kuumuuden haittavaikutuksista on kärsitty jälleen eri puolilla maailmaa alkukesän 2024 aikana.  

European State of the Global Climate 2023 -raportti osoittaa, että Eurooppa on kaikkein nopeimmin lämpenevä maanosa: sen lämpötilat nousevat noin kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa keskimäärin. 

Kaupungeissa lämpösaarekeilmiö (Urban Heat Island, UHI, -vaikutus) pahentaa tätä ongelmaa, mikä johtaa huomattavasti nopeampaan maanpinnan lämpenemiseen verrattuna maaseutualueisiin. Nämä äärimmäiset helteet ja kuumuus aiheuttavat merkittäviä riskejä kansanterveydelle, energiainfrastruktuurille ja taloudelliselle tuottavuudelle kaupunkialueilla.  

Kesällä 2022 yli 61 000 ihmistä kuoli Euroopassa ennätyksellisen helleaallon vuoksi.  

Näistä riskeistä huolimatta kuumuuteen liittyvät huolenaiheet jätetään usein huomiotta kaupunkien ilmastosuunnitelmissa.  

Kaikissa selvityksessä haastatelluissa kaupungeissa on vähintään kaksinkertainen määrä helleaaltopäiviä vuonna 2100 vuoteen 2020 verrattuna. Suurin muutos tapahtuu Kööpenhaminassa, jossa helleaaltopäivät lisääntyvät 38 päivää vuodessa, mikä tarkoittaa 160 prosentin lisäystä helleaaltopäiviin vuodessa. 

Analyysistä tekemämme havainnot osoittavat, että kaupungit tarvitsevat kattavampia torjuntastrategioita helleaaltojen haasteita varten. Vaikka jonkin verran edistystä on tapahtunut, kaupunkien helleaaltoihin varautumista koskevissa politiikoissa on edelleen puutteita, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien osalta. Tätä pahentaa yksityiskohtaisten tietojen ja demografisten kartoitusten puute kaupungeissa, mikä haittaa nykyisten sopeutumispolitiikkojen seurantaa ja arviointia.

Helleaaltojen vaikutusten lieventämiseksi ja sietokyvyn parantamiseksi tarvitaan kiireellisiä toimia kaupunkirakenteessa kestävien ympäristöjen luomiseksi. Helleaaltojen tehokas torjuminen edellyttää selkeää hallintoa, innovointia ja yhteistä kehittämistä sekä pitkän aikavälin visioita ja mukautuvia strategioita. Yhteistyöhön perustuva hallinto, yleinen tietoisuus ja yhteisön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat avainasemassa tehokkaan sopeutumisen kannalta. Luontopohjaiset ratkaisut ja sinivihreää infrastruktuuria koskevat toimet ovat myös elintärkeitä, sillä niillä varmistetaan, että ratkaisut vastaavat yhteisön tarpeita ja että niillä on myönteisiä vaikutuksia.

Swecon keskeiset suositukset raportissa:  

• Investoi yksityiskohtaisiin tietoihin: Lisättävä haavoittuvuuskartoitusta eri kaupungeissa ja parannettava seurantaa ja arviointia. Tämä voidaan tehdä luomalla kaupungeista ”digitaalisia kaksosia”, jotka hyödyntävät paikkatietokartoitusta ja muita digitaalisia ratkaisuja, kuten sään ääri-ilmiöiden simulointeja ja ennusteita, joilla voidaan arvioida paremmin lämpösaarekeilmiötä ja hallita helteen vaikutuksia eri kaupunkirakenteissa.  
• Mahdollista innovaatiot ja yhteiskehittäminen: Suunniteltava ratkaisuja rakennus- ja naapurustomittakaavassa kaupunkitilojen mukauttamiseksi. Lisättävä luontopohjaisia ratkaisuja, enemmän vihreää ja sinistä infrastruktuuria. Päivitettävä uusia ja olemassa olevia rakennuksia koskevia määräyksiä muun muassa viilentämisen osalta.  
• Kehitä avoin ja yhteistyöhön perustuva hallinto: Kaupunkien on tehtävä enemmän yhteistyötä helleaaltojen torjumiseksi tehokkaasti. Tämä edellyttää investointeja tutkittuun tietoon, dataan perustuvaan kuumuuden hallintaan sekä helleaaltokriisejä varten perustettaviin eri toimialojen yhteisiin tiimeihin, jotka ovat vastuussa yhteisesti kaupunkien resilienssiä parantavasta suunnittelusta. 
• Luo pitkän aikavälin visio: Viranomaisten ja poliittisten päättäjien on laadittava tehokkaampia ja nykyaikaisempia strategioita haavoittuvien väestöryhmien suojelemiseksi äärimmäiseltä kuumuudelta, varmistettava yleisellä tasolla kansanterveys sekä panostettava erityisesti ilmastotasa-arvon lisäämiseen eri ryhmien välillä.