Joka vuosi maailman ylikulutuspäivä tulee vastaan nopeammin. Lineaarinen malli, jossa luonnonvarat otetaan, käytetään ja heitetään pois, kuluttaa maapalloamme kestämättömällä tavalla. Jotta voimme taata myös tuleville sukupolville elinvoimaisen ympäristön, meidän tulee siirtyä toimimaan kiertotalouden mukaisesti. Kiertotalouden periaatteiden mukaan toimiminen ei ratkaise pelkästään yhteiskunnallisia ongelmia, vaan kestävä kasvu auttaa yrityksiä myös luomaan uusia tulovirtoja, alentamaan kustannuksiaan sekä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja alati kiristyvään sääntelyyn. 

Kasvava raaka-aineiden käyttö aiheuttaa yli 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Kiertotalouden mukaisesti toimiva maailma on yksi olennaisimmista tekijöistä luontokadon, ilmastonmuutoksen sekä luonnonvarojen ylikulutuksen pysäyttämisessä. Kiertotalous on talousjärjestelmä, jonka tavoitteena on vähentää jätettä ja päästöjä pitämällä resurssit käytössä mahdollisimman pitkään. Se perustuu ajatukseen, että kaikki käyttämämme tulisi käyttää uudelleen, korjata tai kierrättää, eikä heittää pois. Kiertotaloudessa on valtavasti kasvupotentiaalia, ja nyt on se hetki, kun yritysten tulisi tarttua tilaisuuteensa.

Faktoja kiertotaloudesta

1. Tällä hetkellä vain 7,2 % maailman taloudesta toimii kiertotalouden mukaisesti.
2. Kiertotalouteen liittyvä yksityinen rahoitus on kymmenkertaistunut vuodesta 2016 vuoteen 2020.
3. Edistämällä kiertotaloutta kaikilla teollisuudenaloilla ja sektoreilla on Euroopassa mahdollista luoda 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
4. Euroopassa vain noin 10 % käytetystä materiaalista otetaan talteen ja käytetään uudelleen.

Kiertotalouden kestävä kasvu: uusia tulovirtoja ja resurssitehokkuutta

Yrityksille kiertotalous mahdollistaa kustannussäästöjä ja luo raameja uusille innovaatioille sekä liiketoimintamahdollisuuksille. Uusia tulovirtoja voi syntyä esimerkiksi tarjoamalla tuotteen myymisen sijasta leasing- tai takaisinottopalveluja. Takaisinotetut, oman elinkaarensa päässä olevat tuotteet voidaan purkaa ja kunnostaa uusiksi tuotteiksi ja jälleenmyydä kustannustehokkaasti uusiotuotteina, kun tarve neitseellisten raaka-aineille on ollut minimaalinen.

Yritykset voivat myös hyödyntää itse tai myydä omista sivu- tai jätevirroista syntyviä uusiomateriaaleja. Kustannussäästöjä syntyy, kun materiaali-, energia- ja jätehuoltokustannukset pienentyvät resurssitehokkaan toiminnan johdosta. Kiertotalouden mukaisesti toimiva yritys vähentää merkittävästi haitallisia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, mitä neitseellisen raaka-aineen käyttö aiheuttaa arvoketjussaan ja vähentää samalla toimintaan kohdistuvia riskejä.

Uusien tulovirtojen ja haitallisten vaikutusten vähentymisen lisäksi kiertotalouden mukaisesti toimiva yritys luo houkuttelevamman kuvan itsestään mm. asiakkaiden, työntekijöiden kuin sijoittajien näkökulmasta, jotka arvottavat kestävyyttä valinnoissaan.

Kierrätysmateriaalien markkinat ovat avainasemassa kiertotalouden edistämiseksi

Kierrätysmateriaaleilla on keskeinen rooli kiertotaloudessa ja ne voivat tuoda monia etuja yrityksille, niin liiketoimintamahdollisuuksien, kustannussäästöjen kuin liiketoimintariskien vähentämisen näkökulmasta. Useampien kierrätysmateriaalien markkinat ovat vasta ottamassa tuulta alleen ja markkinoilla on tilaa usealle toimijalle niin kierrätysmateriaalin tuottajille, kierrätysmateriaalista valmistaville yrityksille, keräys- ja lajittelutoimintaan liittyville yrityksille kuin jakelijoille ja jälleenmyyjille. Jokaista näistä toimijoista tarvitaan kierrätysmateriaalien markkinoiden ja kiertotalouden edistämisessä.

Toisaalta liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi nopeasti muuttuva lainsäädäntö ja sidosryhmien vaatimukset nostavat kiertotalouden ja erityisesti kierrätetyn materiaalin käytön tärkeyttä markkinoilla ja arvoketjuissa. Vaatimukset ja aikaisemmin mainitut ilmastonmuutos, luontokato ja resurssien ylikulutus luvat yrityksille riskejä, jotka uhkaavat toiminnan jatkuvuutta. Näin ollen kiertotalouteen siirtyminen pitäisi nähdä sekä kasvupotentiaalina, että toimintaan kohdistuvien riskien pienentämiseksi välttämättömänä toimintana.

Kirjoittaja: Tuulia Sinijärvi, vastuullisuuskonsultti