Merituulivoiman tulevaisuus Suomessa: potentiaali, kustannukset ja näkymät 2030-lukua kohti
Suomen energiajärjestelmä on siirtymässä vaiheeseen, jossa sähkön kysynnän oletetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Datakeskukset, sähkökattilat, vihreän vedyn tuotanto ja muu teollisuuden sähköistyminen muuttaa kysyntärakennetta nopeasti ja pysyvästi. Tässä tilanteessa kysymys ei ole enää siitä, tarvitaanko lisää sähköntuotantoa, vaan siitä, millä aikataululla ja millä hinnalla sitä voidaan rakentaa.
Merituulivoima on noussut keskusteluun ratkaisuna, joka voisi vastata tähän haasteeseen mittakaavansa vuoksi. Mutta kuinka realistinen ratkaisu merituulivoima on Suomessa 2030-luvulle mennessä tuotantopotentiaalin ja -kustannusten näkökulmasta?
Strategista suuntaa merituulivoimalle haetaan nyt – tuotanto vasta 2030-luvulla
Suomen talousvyöhykkeen merituulivoima-alueiden kehitys on siirtymässä suunnittelusta toteutuksen esivaiheeseen. Työ- ja elinkeinoministeriön tunnistamat neljä alustavaa aluetta Selkämerellä ja Perämerellä muodostavat perustan tulevalle talousvyöhykkeelle sijoittuvalle merituulivoimakapasiteetille. Energiaviraston valmistelema kilpailutus kyseisille alueille on tarkoitus käynnistää vuonna 2026. Talousvyöhykkeen lisäksi tuotantoa suunnitellaan Metsähallituksen hallinnoimille aluevesille sekä Ahvenanmaalle.
Merituulivoiman rakentaminen on poikkeuksellisen pitkäjänteinen investointi: päätökset alueista ja toteuttajista on tehtävä nyt, jotta tuotantoa voidaan nähdä Suomessa 2030-luvulla.
Merituulivoiman potentiaali on kiistaton – mutta se ei vielä ratkaise mitään
Sweco toteutti Työ- ja elinkeinoministeriölle hankkeen, jossa arvioitiin talousvyöhykkeelle sijoittuvan merituulivoimatuotannon tuotantopotentiaalia ja -kustannuksia sekä alueiden hyödyntämisluvan ennakoitua arvoa. Tietoa talousvyöhykkeen alustavien merituulivoima-alueiden sähkön tuotantokustannuksista tullaan käyttämään taustatietona päätettäessä alueiden valinnasta ja kilpailutusten aikataulusta.
Swecon analyysin tuloksena valittujen neljän merituulivoima-alueen yhteenlaskettu tuotantopotentiaali on noin 18,9 TWh vuodessa. Luku on vaikuttava – Suomen vuoden 2025 sähkön kokonaiskulutuksesta se olisi noin 22 %.
Tuotantopotentiaali vaihtelee alueiden välillä, ja erityisesti meren syvyys, pohjaolosuhteet, perustamisratkaisut ja siirtoyhteydet määrittävät toteutettavuuden. Käytännössä kaikki tunnistetut alueet eivät ole yhtä realistisia kehityskohteita.
Taloudellinen realiteetti: kustannukset eivät kohtaa markkinaa
Merituulivoiman kustannusrakenne ei tällä hetkellä kohtaa sähkömarkkinoiden hintatasoa. Hankkeiden keskeiset kustannuserät – sekä niihin liittyvä asennus ja logistiikka – nostavat investointitason korkeaksi. Swecon arvion mukaan merituulivoiman investointikustannukset tarkastelluilla alueilla vaihtelevat reaalisena nykyrahassa noin 2,8 – 3,8 M€/MW välillä, mikä sähköntuotantokustannuksena (LCOE) tarkoittaisi noin 90 – 110 €/MWh tasoa. Kustannusarvioiden merkittävimmät epävarmuudet liittyvät mm. soveltuvien perustusratkaisujen sekä teräksen ja betonin hintatasoihin. Lisäksi hankkeiden kannattavuuteen vaikuttavat voimakkaasti rahoituskustannukset.
Nykytilanteessa merituulivoiman tuotantokustannusten ja sähkön markkinahinnan välillä on kuilu, mikä tekee investointipäätöksistä haastavia . Hankkeessa Sweco tarkasteli myös pohjoismaisten sähkön tukkumarkkinoiden kehitystä. Sähkön kysynnän nähtiin kasvavan kaikissa Pohjoismaissa, mutta ennen kaikkea voimakkaan maatuuli- ja aurinkovoiman kasvun myötä hintatasossa ei oleteta tapahtuvan radikaaleja muutoksia nykyhetkeen.
Johtopäätös: merituulivoima tarvitsee enemmän kuin tuulta
Työ- ja elinkeinoministeriön merituulivoiman edistämisen toimenpidesuunnitelma lähtökohtaisesti olettaa, että merituulivoimalat rakennetaan Suomeen markkinaehtoisesti. Tästä johtuen merituulivoiman rooli Suomen energiajärjestelmässä riippuu ratkaisevasti sen taloudellisesta kilpailukyvystä. Vaikka tuotantopotentiaali on merkittävä ja pitkän aikavälin kysyntänäkymät tukevat lisäkapasiteetin tarvetta, nykyinen merituulivoiman kustannustaso ylittää markkinoiden hintasignaalit. Tämä toisaalta tarjoaa suomalaisille merituulivoiman parissa toimiville yrityksille mahdollisuuden kehittää innovaatioita, joilla voidaan leikata kustannuksia esim. teknologisiin ratkaisuihin tai rakentamiseen liittyen. Globaalisti merituulivoimassa on merkittävä potentiaali, joka on saavutettavissa myös suomalaisille toimijoille.
Kirjoittaja: Tuukka Rautiainen, johtaja, energia-alan strateginen konsultointi
