Monessa kunnassa tehdään töitä vihreän siirtymän hankkeiden, kuten akkutehtaiden tai vihreän vedyn tuotantolaitosten, saamiseksi alueelle. Teollinen toiminta asettaa kaavoitukselle ja infralle monia vaatimuksia, joihin liittyy myös inhimillisiä arvoja.

Vihreä siirtymä näkyy monella tavalla suomalaisten kuntien elinkeinoelämän tulevaisuuden suunnittelussa. Moni kunta haluaa olla vetovoimainen sijaintipaikka akkuteollisuudelle,  tuulivoimaloille tai vihreän vedyn tuotantolaitoksille, koska ne tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja verotuloja.

Miten kunta voi valmistautua vihreän siirtymän teollisuushankkeisiin?

Vihreän siirtymän hankkeiden toteutus ei ole niin suoraviivaista kuin uutisoinnista voisi toisinaan päätellä. Esimerkiksi akkuteollisuushankkeen toteutus on monivaiheinen ja aikaa vievä prosessi, jossa pelkästään alueen kaavoitukselta ja luvitukselta vaaditaan paljon. Kunnat ja aluekehitysyhtiöt voivat kuitenkin nopeuttaa tätä prosessia hyvällä valmistautumisella.

Teollisuusalueen kaavoitus – kaavamerkinnällä on väliä

Teollisuusalueiden kaavoituksessa on huomioitava monia näkökulmia, ja siksi toteutamme kunnille teollisuusalueiden kehityssuunnittelua ja turvallisuustarkasteluja, joissa arvioidaan teollisuuskaavamerkinnän soveltuvuutta onnettomuusvaarojen näkökulmasta. Vaarallisia kemikaaleja käyttävä laitos voi rajoittaa ympäröivän alueen käyttöä, mikä tulee huomioida kaavoituksessa.

Kunnan onkin selvitettävä, minkälaiseen teollisuuskäyttöön alue soveltuu. Vihreän siirtymän laitokset edellyttävät tyypillisesti kemianteollisuuden mahdollistavia kaavamääräyksiä, kuten T/kem, mikä asettaa erityisvaatimuksia teollisuusalueen ja sen ympäristön yhteensovitukselle. Teollisuusalueen asemakaava ei saa olla olennaisella tavalla ristiriidassa alueen maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden kanssa, ja siksi hankkeiden sijoittuminen voi edellyttää yleiskaavan päivittämistä.

Alueiden soveltuvuuden ennakoivan tarkastelun merkitys korostuu teollisuushankkeissa, jotka eivät voi jäädä odottelemaan pitkiä kaavoitusprosesseja. Selvitystarpeeseen on myöhäistä havahtua, kun hanketoimijat ovat jo ovella. Siksi teemme kaupunkialueiden ja kuntien kanssa tiivistä yhteistyötä teollisuus- ja logistiikka-alueiden sekä erityyppisten vihreän siirtymän laitosten kehittämisessä, kaavoituksessa ja sijaintipaikkaselvityksissä.

Akkutehtaan sijainti – lähelle asutusta vai kauaksi kaikesta?

Onnettomuuksista aiheutuvien riskien pienentämiseksi vaarallisten kemikaalien käsittely olisi helpointa sijoittaa mahdollisimman kauas asutuksesta. Silloin kuitenkin tehtaan tarvitseman infrastruktuurin, työvoiman ja tukitoimintojen saaminen alueelle voi olla vaikeaa. Lisäksi on huomioitava pelastustoimen vasteaika hälytyksestä onnettomuuspaikalle.

Kaavoituksessa pyritään yhteensovittamaan eri vaatimukset tavalla, jolla teollisuuslaitos voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaiselle etäisyydelle muusta yhdyskuntarakenteesta ja välttämättömästä infrastruktuurista. Varautumalla suuronnettomuuksiin ja mallintamalla niiden seurauksia pystytään arvioimaan toiminnan riskejä ympäristölle ja ympäröivälle yhteisölle sekä pienentämään riskien vaikutuksia teknisillä ratkaisuilla.

Sijaintipaikkakunnalta vaaditaan osaavaa työvoimaa sekä erilaisia palveluja niin rakennus- kuin operointivaiheessa. Jos investointi tuottaa 300 uutta työpaikkaa, voi alueelle muuttaa moninkertainen määrä ihmisiä. Siksi teollisuusalueiden kaavoituksen yhteydessä kannattaa varautua lisääntyvään väestöön kaavoittamalla myös uusia alueita asumista ja palveluja varten, mikä tekee alueesta houkuttelevan uudelle työvoimalle ja yrityksille.

Aikaisempi teollinen toiminta voi nopeuttaa infran rakentamista

Vihreän siirtymän investoinnin sijaintipaikan valinnassa alueen aiempi tai olemassa oleva teollinen toiminta on usein etu. Silloin tarjolla on teollisuudelle tärkeitä palveluja ja infraverkostoja. Lisäksi yhteisössä on yleinen hyväksyntä teollisille investoinneille, mikä on merkittävä etu hankkeen edistämisessä.

Hyvällä sijaintipaikalla on teollisuudenalasta riippumatta toimivat liikenne- ja logistiikkayhteydet niin raaka-aineille kuin ihmisille. Kaikenlainen teollinen toiminta vaatii myös riittävät sähkö- ja vesiliitännät. Sähköverkon laajentaminen tai rakentaminen alusta lähtien voi viivästyttää hanketta merkittävästi. Vesi on toinen välttämätön hyödyke monissa teollisissa prosesseissa, ja siksi sen saatavuus tulee varmistaa hankkeen esiselvitysvaiheessa.

Alueiden kannattaa pohtia myös sitä, mihin teollisuuden jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö voitaisiin ohjata. Voitaisiinko sitä hyödyntää alueen kaukolämmön tuotannossa? Se voi parantaa investoinnin kannattavuutta, ja kaukolämmön tuottaja voi pienentää lämmöntuotantoon tarvittavan energian hankintakustannuksia.

Kunta on sijaintipaikan valinnassa vahvoilla, jos teollisuusalueella on valmiina lainvoimainen kaava, toimivat liikenneyhteydet, osaavaa työvoimaa ja teollisten toimijoiden kaipaamia palveluja. Usein kaikkia kilpailukykytekijöitä ei löydy yhden kunnan alueelta, ja siksi kuntien kannattaa myös tehdä ylikunnallista yhteistyötä hankkeista kilpailtaessa.

Erno Voutilainen, akkuteollisuuden asiantuntija, erno.voutilainen@sweco.fi

Timo Rysä, maankäytön ja kaavoituksen asiantuntija, arkkitehti, FISE YKS-530, timo.rysa@sweco.fi